Eli kuinka tyhmyydestä sakotetaan… kirjaimellisesti. Päätin näet menneellä viikolla käväistä vielä työpäivän päätteeksi uudelleen Arboretumilla, kameran kera. Koen jostain syystä pakottavaa tarvetta taltioida näitä kesäisiä maisemia kuvamuistoiksi talven varalle… Niinikään en malta olla käymättä ihailemassa ja nuuhkimassa Arboretumin ruusuja.
Vaan ihan viidenkympin arvoisiksi en ruusuja ja maisemahuokailuani ollut ajatellut – en ennenkuin näin parkkisakkolapun autoni ikkunalla. Omaa tyhmyyttänihän tuo, kannattiko parkkeerata luvattomalle paikalle… vaan voisi niitä luvallisia paikkoja tuollaisen ruusutarhan vieressä olla hieman nykyistä enemmän! Eniten ehkä harmittaa (ja huvittaakin) se tosiseikka, että olisin aivan hyvin voinut kävellä puistoon työpaikaltani, matkaa olisi tullut ehkä muutama sata metriä enemmän… eli todellakin, laiskuudesta ja tyhmästä päästä sakotetaan 
Eikös mulla sitäpaitsi ollut muistikortti miltei täynnä joten en edes saanut räpsittyä kuin muutaman hassun kuvan – aika arvokkaita näistä siis tuli…
Vielä lienee muutama aurinkoinen päivä aikaa käydä lounastauolla kuvien maisemissa… niistä pitää ottaa kaikki ilo irti sillä voi miten mukavasti tauko ulkona katkaiseekaan työpäivää!
Ulkona ollaan oltu koko tämä upea viikonloppukin! En ole sisällä käynyt kuin kääntymässä. Olen istunut auringossa kirjaa lukien, silittänyt ulkona pyykkiä, syönyt ulkona, käynyt kävelyllä, uimarannalla, aamukahvilla laiturilla, aperol spritzillä terassilla, blockfesteillä Cheekin keikalla. Ei ollenkaan hullumpi viikonloppu. Ihan(asti) pihalla.
Nyt pala lakritsijäätelökakkua (okei, sen kävin tänään tekemässä sisällä ) ja jakso Vallan linnaketta. Sitten kohti uutta viikkoa…